Pelaaminen on yhteistyötä

Ensimmäinen peli Janpan kanssa lähti käyntiin vauhdikkaasti syksyisen auringon helliessä innokkaiden pelaajien poskia. Padon junnut kuuntelivat tarkasti valmentajien ohjeita, vaikka perhosien vikkelät siivet kutittelivatkin sekä pelaajien että valmentajien vatsoissa. Miten ihmeessä perhoset aina tietävät, milloin tapahtuu jotain jännittävää? Olikohan Esa käynyt niille etukäteen kuiskuttelemassa?

Pelaajat saivat ensimmäistä kertaa numerolliset paidat. Samalla varmistettiin Jennin ja Jonnan matematiikan taidot numeroiden tunnistuksessa paitoja jakaessa. Koska kaikilla oli päällään oma numerollinen paita, Jenni ja Jonna voivat huoletta jatkaa arkipäivän laskutoimintoja, sillä matemaattiset tehtävät tältä osin menivät kerrasta maaliin.

Pelien pelinohjaajat Joona ja Ilppo toimivat joukkueen mukaan esimerkillisesti. Pilliin vihellys oli kirkas ja kumea ja ohjeet selvät. Joukkue arvaili tuliko peli telkkarista, jonka vuoksi olikin hyvä, että tuomarit toimivat vähintäänkin esimerkillisesti. Vielä ei ole selvinnyt, miltä kanavalta ottelu esitettiin, sillä tietysti kaikki pelaajat kannustusjoukkoineen olivat kentällä eivätkä kotisohvilla television äärellä.

Puffetissa oltiin tarkkoina että kädet olivat puhtaat, hanskoitetut ja käsidesillä marinoidut. Onneksi käsidesin kirpeällä tuoksulla ei ollut vastusta tuoreen pullan tai juuri käristetyn makkaran huumaavalle aromille. Peli oli niin mukaansatempaavaa, että puffetille olikin iso tarve. Sekä joukkueet ja kannustusjoukot olivat virvokkeiden tarpeessa liikunnallisen pelirupeaman jälkeen.

Joukkue kiittää kaikkia osallistujia ja toivoo seuraavan pelin menevän yhtä mallikkaasti!